Eino Leino: Routavuositrilogia (SKS 1998, poistokirja)

Pehmeäkantinen kirjastopoisto

Eino Leino: Routavuositrilogia
Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita
SKS 1998
Esipuhen niteeseen on kirjoittanut Päivi Molarius, ja kirjassa on myös aikalaisarvostelujen valikoima.

Tuomas Vitikka ilmestyi 1906, Jaan Rönty 1907 ja Olli Suurpää 1908. Niitä sanotaan Eino Leinon (1878-1926) routavuosiromaaneiksi. Termiä käytti ikään kuin vakiintuneena käsitteenä jo L. Onerva Leino-elämäkerrassaan 1932. Hän puhui niiden kohdalla Leinon halusta jättää kestävä tilinpäätös ”läpikäymästään aikakaudesta, sen valtiollisesta ja henkisestä ilmakehästä, sen synnyttämistä sieluntiloista ja kieroista ihmistyypeistä”. Tuomas Vitikka on kuvaus arvokkaasta, isänmaanmuotoisesta suvustaan etääntyneestä nuoresta radikaalista, epäilijästä ja kyseenalaistajasta. Jaana Rönty on sekä kansansielun että yhteiskunnallisen epätasa-arvon pimentoja luotaava kertomus: maalaistytön kehitystie luonnonlapsesta poliittisissa mellakoissa hurjana tanssivaksi verenhimoiseksi raivottareksi. Olli Suurpää on kirja älyköivästä helsinkiläistuomarista, joka opportunistisuudessaan, itsekeskeisyydessään ja omahyväisyydessään kuvittelee, että todellisuus ja oma kohtalo olisivat hallittavissa.