LOISTAVA ELLA (ELLA ERONEN) tai Marie Hamsun: KULTASATEEN AL

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Marie Hamsun: KULTASATEEN ALLA. Suomentanut Inkeri Lattu. 1960 WSOY. 166-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, alku- ja joillain sisäsivuilla korkeakoulukirjaston leimat, ei merkintöjä, ei jälkiä lukemisesta (varastokappale).

 Kultasateen alla (1960; Under gullregnen 1959) on Marie Hamsunin toinen muistelmateos. Edellisellä, Sateenkaari (Regnbuen 1953) -teoksella on tunnustettu asema pohjoismaisessa muistelmakirjallisuudessa. Sen muistojen kuvakudoksen täydentää Kultasateen alla -teos, johon kirjailija on koonnut välähdyksiä siltä kymmenvuotiskaudelta, josta hän edellisessä kirjassaan vaikenee. Saksalaisten miehitys 1940–45 ja sitä seuranneet vuodet olivat vaikeaa aikaa koko Norjan kansalle. Marie Hamsun oli osan tästä ajasta vankilassa. Knut Hamsunille, joka ei ollut poliitikko sanan varsinaisessa merkityksessä, miehityksen aikainen saksalaisystävällisyys aiheutti raskaita koettelemuksia. Juhlitun kirjailijan ympärillä vallitsi hiljaisuus tai paheksuva uteliaisuus, nöyryytykset järkyttivät henkisesti, suuri sakkorangaistus taloudellisesti. Marie Hamsunin kirja antaa näistä arkaluontoisista asioista oikeita tietoja ja auttaa ymmärtämään Hamsunin suhtautumistapaa hänen omalaatuisen temperamenttinsa valossa.
 
”Vieraat – usein ulkomailta, niin kaukomailtakin – joilla oli olevinaan laillista asiaa Nørholmiin, eivät niin vain päässeet puutarhan porttia pitemmälle. (…) Mutta eihän portille voinut ripustaa ilmoitustaulua: Anteeksi, täällä asuu mies, joka antaa anteeksi kaikille, koska ymmärtää kaikkia – mutta hänen hermonsa eivät salli hänen antaa heille kättä!
Nyt portit olivat auki vuorokaudet umpeensa, muuta ei voitu tehdä enää. Sillä Nørholm vaikutti magneetin tavoin ohikulkeviin saksalaisiin sotilaisiin. He tulivat enemmän tai vähemmän kuluneine Hamsun-kirjoineen ja halusivat välttämättä saada hänen nimikirjoituksensa niihin. Nuoret pojat vetivät Victorian esille sydämen lähellä olevasta taskusta, heillä oli pyyntö, se oli elintärkeä – Hän tuli harvoin alas lastenkamarista, minun oli aina mentävä ylös ja hankittava nimikirjoitus.” (s. 47–48)
 
Knut Hamsun (1859 – 1952) oli norjalainen kirjailija, joka lukeutuu tunnetuimpiin hahmoihin maansa kirjallisuuden historiassa. Hamsunin läpimurtoteos oli Nälkä (Sult 1890), omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä romaani nuoresta kirjailijasta, joka vajoaa hulluuden partaalle köyhyyden ja nälän seurauksena. Muusta tuotannosta tunnetuimpia ovat Mysteerioita (1892), Pan (1894), Viktoria (1898), Syystähden alla, Maankiertäjät, sekä Maan siunaus (Markens Grøde 1917), joista varsinkin viimeisen on sanottu vaikuttaneen lopulta ratkaisevasti Nobel-palkinnon saantiin 1920.

Marie Hamsun (o.s. Andersen; 1881 Elverum, Norja – 1969) toimi kotiopettajattarena, opettajana ja näyttelijänä ennen kuin hän 1909 avioitui itseään 23 vuotta vanhemman kirjailija Knut Hamsunin kanssa; avioliitto oli Hamsunin toinen.  Marie Hamsun julkaisi runokokoelmia ja useita lastenkirjoja sekä elämäkertateokset Regnbuen (1953; Sateenkaari) ja Under gullregnen (1959; Kultasateen alla).

2. Kirsti Jaantila: LOISTAVA ELLA. 1971 WSOY (ensimmäinen painos) . Sidottu kirja, jossa on 176 tekstisivua ja 32-sivuinen valokuvaliite. Kirja on ehjä ja siisti. Kansipaperin etukansi liimattu kirjan alkuun.

Loistava Ella (1971) kertoo näyttelijä Ella Erosen tarinan. Teatterimme viimeinen myrskylintu, Die Ella, Rakkauden papitar, Ella Suuri... Valkeita salonkeja, säihkyviä kristallikruunuja, ja kainen keskipisteessä plyymeihin kietoutunut traaginen hahmo. Mutta mitä on myytin takana? Ellan tarinalla on monta ilmettä. Ja monta kertojaa, jotka kaikki tuntevat Ellan läheltä: hänen poikansa, ystävänsä, työtoverinsa. Selkeänä kuuluu myös Ellan oma ääni, hänen rohkeat mielipiteensä, hänen kipakat vastauksensa juorutanttien haasteisiin. On virkistävää että Pohjolan harmaata maisemaa koristamassa on näin eksoottinen väriläiskä – loistava Ella!

Ella Eronen (1900 Helsinki – 1987 Helsinki) oli näyttelijä ja lausuntataiteilija. Hänet tunnettiin "diivana" ja ”Suomen äänenä”. Näyttämöllä Eronen debytoi kuusivuotiaana Svenska Teaternissa esittäen kiharatukkaista poikaa August Strindbergin näytelmässä Kronbruden. Saman teatterin tanssiryhmään hän liittyi teini-iässä. Hän teki yli puolen vuosisadan pituisen uran teatterissa, pisimpään hän työskenteli Suomen Kansallisteatterissa, vuodet 1939–1950 ja 1955–1965. Lisäksi hän piti omia tanssi- ja runoiltojaan. Eronen oli näyttämöiden tragedienne; hänen roolihahmonsa olivat usein femme fataleja, kohtalokkaita ja vahvoja naisia. Eronen profiloitui ensisijaisesti teatterinäyttelijäksi, elokuvarooleja hän teki vain viisi. Julkisuudessa hänestä muotoutui kuva häikäisevän kauniina naisena, joka eli luoksepääsemättömänä ja varjeli tarkoin yksityiselämäänsä. 

Kirsti Jaantila (1923 Lappeenranta – 1985) oli toimittaja, kirjailija ja kääntäjä. Hän toimi mm. Elokuva-Aitta -lehden päätoimittajana. Hänen näyttelijä Ella Erosesta kertova kirjansa Loistava Ella ilmestyi 1971. Teoksen Aino Kassinen kertoo (1972) toimittajana hän käytti nimimerkkiä Kaarina Laine. Muita Kirsti Jaantilan toimittamia teoksia: Tähtiä ja sydämiä (1962), Tähtiä ja sydämiä iskelmän maailmassa (1962), Tähtiä ja sydämiä television ja elokuvan maailmassa (1964), Uusia kasvoja elokuvan, television ja elokuvan maailmassa (1965), Suosikkeja lähikuvassa (1966), Tähtiä ja sydämiä 6, Suosikkeja lähikuvassa : Elokuvan uusi sukupolvi (1967), Nuorten pukeutumisopas (1970), Espoo soi - Sounds of Tapiola : Tapiolan yhteiskoulun kuoro, kamariorkesteri & Big Band (1972) ja Suomen presidentit : Kuurojen liitto r.y:n 75-vuotisjuhlajulkaisu (1980).