Alexander Dumas: Bragelonnen varakreivi osat 1-10 (1939-40)

Tyydyttäväkuntoiset niteet (jotka ovat aikansa bulkkipaperillisia tuotteita). Koko sarja yhdellä huudolla, osat 1-10. Kuntojen osalta kannattaa katsoa kuvat. Jos nämä haluaa priimakuntoisena, nin ei kun vaan e-kirjoja ostamaan tai ääni"kirjoja" kuuntelemaan...

Kyseessä siis Bragelonnen varakreivi eli Muskettisoturien viimeiset urotyöt.  Muskettisoturien viimeiset urotyöt saattaa päätökseen muskettisoturien vauhdikkaan tarinan, joka on kiehtonut jo lukemattomia lukijapolvia. Alexandre Dumas’n romaani vie lukijan 1600-luvun loisteliaaseen Ranskaan, sen kuninkaalliseen hoviin, jossa uljaat miekkamiehet ovat aina valmiit taistelemaan kuninkaansa puolesta. Duma’sn kuolemattomassa tarinassa on rehevän värikkäitä juonenkäänteitä, mukaansatempaavaa jännitystä, urheita miehiä ja kauniita naisia – se on historiallista viihdettä parhaimmillaan.

Muskettisoturien viimeiset urotyöt. historiallinen romaani Ludvig XIV:n hovista, eli Bragelonnen varakreivi : historiallinen romaani Ludvig XIV:n hovista on Alexandre Dumas vanhemman kirjoittama romaani.

Teos on suomennettu kahteen otteeseen. Ensimmäinen suomennoksen Bragelonnen varakreivi on tehnyt V. Hämeen-Anttila, ja suomennos ilmestyi 1916. Se ilmestyi kymmenessä osassa sarjassa Kariston 1 markan romaaneja; n:o 11–20. Uusi painos ilmestyi 1939–1940 kymmenenä niteenä nimellä Bragelonnen varakreivi eli Muskettisoturien viimeiset urotyöt ja jälleen 1992–1993 Kariston kustantamana kahteen osaan sidottuna yhdeksänosaisena. Uudemman suomennoksen ovat kuvittaneet J. Désandré ja A. de Neuville.

Marjatta Beckin suomennos Muskettisoturien viimeiset urotyöt on ilmestynyt 1969 Norjassa. Se ilmestyi Dumas-sarjassa kahdeksanosaisena.

Romaanin tapahtumaympäristö on 1600-luvun Ranska ja sen kuninkaallinen hovi. Teos saattaa päätökseen muskettisoturien tarinan.[1]

Suomentaja:

Väinö Hämeen-Anttila (sukunimi vuoteen 1906 Andelin; 24. heinäkuuta 1878 Lahti – 27. tammikuuta 1942 Hämeenlinna) oli suomalainen toimittaja, kääntäjä ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä V.A., V.H., V.H.A ja Mikko Vilkastus.

Hämeen-Anttilan vanhemmat olivat kelloseppä Johan Erland Andelin ja Karolina Johander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1894 ja valmistui 1907 filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi. Hän lähti ylioppilaaksi päästyään merille 1895 ja karkasi laivasta Yhdysvaltain länsirannikolla Oregonin osavaltiossa. Hämeen-Anttila työskenteli sitten muun muassa verkonkutojana ja kalastajana Columbia-joella ja ratatyöläisenä. Vuonna 1897 hänestä tuli Minnesotan osavaltiossa ilmestyneen suomenkielisen Uusi Kotimaa -lehden toimittaja ja hän perusti myös oman kirjapainon, jossa hän latoi, julkaisi ja painoi Kansan Toveri -nimistä novellilehteä. Suomeen Hämeen-Anttila palasi vuonna 1898. Hämeen-Anttila oli Hämeen Sanomien päätoimittajana kahteen otteeseen 1898–1902 sekä 1911–1914. Hän oli myös Mikkelin Sanomain päätoimittaja ja kirjapainon omistaja 1902–1906. Hämeen-Anttila perusti vuonna 1907 Kustannus Oy Kansan ja oli sen toimitusjohtajana vuoteen 1910 saakka. Viimeksi Hämeen-Anttila oli kustannusliike Arvi A. Kariston palveluksessa ensin kirjallisuuden neuvonantajana 1911–1915 ja sitten johtajana 1915–1942. Hämeen-Anttila perusti vuonna 1917 Partiolainen-lehden ja työskenteli sen päätoimittajana. Hämeen-Anttila käänsi suomeksi yli sata teosta pääasiassa englannin kielestä. [1]

Islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila oli Väinö Hämeen-Anttilan pojanpoika. [2]