Karjalais-suomalainen sosialistinen n. 1 ruplaa 1947

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta 1 ruplaa 1947 CCCP

Kuriositeettina voisi mainita sen, että mallin 1947 seteleiden monikielisessä arvomerkintäosuudessa oli nimellisarvo kerrottu myöskin suomeksi. Ikävä teoria on, että seteleissä ikään kuin ennakoitiin Suomen liittyvän neuvostotasavaltana Neuvostoliittoon. Virallinen selitys on, että kun vuonna 1923 perustettuun Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan liitettiin talvisodan rauhanehtojen nojalla vuonna 1940 Neuvostoliitolle luovutettu Karjalan, syntyi Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja suomalainen teksti lisättiin tämän vuoksi mallin 1947 seteleihin.

Venäjän neuvostotasavaltaan kuuluneeseen Itä-Karjalaan eli Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan liitettiin pian talvisodan jälkeen vuonna 1940 Moskovan rauhassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista menetetty Karjala – Koivisto–Vuoksi-linjan eteläpuolista osaa lukuun ottamatta – sekä Kuusamon ja Sallan itäosat. Samalla Karjalan autonominen neuvostotasavalta muutettiin Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.

Koska Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta ei täyttänyt Neuvostoliiton perustuslain vaatimusta asukasluvun (vähintään 1 miljoona) ja etnisen koostumuksen osalta (”nimikkokansallisuus” enemmistönä), kyseessä olikin Neuvostoliiton kannalta epäonnistuneen talvisodan jälkeen yritys säilyttää kasvonsa. Sodan alussa 1939 Neuvostoliiton asettaman nukkehallituksen, Terijoen hallituksen julistuksessahan mainittiin ”Karjalan kansan jälleen yhdistäminen Suomen kansan kanssa” ja hallituksen johtajana ollut Otto Wille Kuusinen nimitettiin uuden neuvostotasavallan päämieheksi ikään kuin jatkumona. Neuvostotasavalta myös mahdollisti sopivan tavan liittää koko Suomi Neuvostoliittoon.

Neuvostoliitto, yksi ruplaa 1947, CCCP

 KATSO MUUT MYYNNISSÄ OLEVAT KOHTEET