Kuutti Lavonen "Paara"

Kuutti Lavonen "Paara" taidekortti mitat kehysten päältä korkeus n.30cm leveys n.22cm kuva-ala n.19x12cm

Kuutti Johannes Lavonen (s. 7. helmikuuta 1960 Kotka) on suomalainen taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori.Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Lavonen asuu Lallukan taiteilijakodissa Helsingin keskustassa. Hänellä on kotinsa yhteydessä myös ateljee. Hän on toiminut Kuvataideakatemian professorina (19992003) ja kirjoittanut runokirjan Havahtumisia sekä maalannut Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kirkkomaalauksia. Kuutti Lavosen muita tunnettuja julkisia teoksia on Tarton Paavalinkirkon alttaritaulu.Kuvataiteilijana hän on toiminut vuodesta 1978 vaikuttaen suomalaisen kuvataiteen asemaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lavosen teoksia löytyy kokoelmista niin Ruotsista, Ranskasta kuin Espanjastakin. Kuutti Lavosta arvostetaan sekä taidemarkkinoilla että taidekentällä.

Kuutti Lavonen on oman tulkintansa mukaan ennen kaikkea piirtäjä. Hän on opiskellut Pohjois-Italiassa ja saanut vaikutteita renessanssin ja barokin taiteesta.
Lavonen opiskeli Italiassa Urbinossa, Instituto Superiore per le Industrie Artistichessa vuosina 19781979, minkä jälkeen hän siirtyi Suomen taideakatemian kouluun, josta hän valmistui taidegraafikoksi vuonna 1984. Parhaillaan hän suorittaa kuvataiteen tohtorin tutkintoa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa (2005). Lavonen tutkii väitöskirjassaan napolilaisen taidemaalari ja barokkimestari Bernardo Cavallinon teoksia. Lavonen kävi Ranskalaisen koulun Helsingissä, ja hänellä on suhteet Pariisin grafiikan tekijöihin ja vedostajiin. Mutta hänen taiteensa vahva kytkös on Italiassa, sen taiteen historiassa ja ikonografiassa
Lavosen taiteellisen työn debyytti tapahtui Helsingissä 1978. Sittemmin Lavonen on esiintynyt kymmenissä ryhmä- ja yksityisnäyttelyissä. Lavosen teoksia on ollut esillä myös monissa kansainvälisissä näyttelyissä.
Didrichsenin näyttely vuonna 2020. Vasemmalla teos Lupa Rakastaa ja keskellä Bannerträger.
Kuutti Lavonen on kuulunut Suomen johtaviin taidegraafikoihin viimeistään hänen Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä 20042005 olleesta näyttelystään lähtien. Vuonna 2020 Kuutti Lavonen piti Aika ja Ikuisuus 60-vuotisnäyttelyn Didrichsenin taidemuseossa. Näyttelyn uusia uniikkeja teoksia olivat esimerkiksi Lupa rakastaa ja Bannerträger (2020, punaliitu, mustaliitu ja pastelli okumévanerille). Niiden kasvokuvat voi nähdä sekä taidehistoriallisina viittauksina että taiteilijan muistista nousevina, hänen kohtaamiensa ihmisten muotokuvina. Eri aikoina syntyneet kuvat punoutuvat yhteen, osaksi taiteilijan matkakertomusta. Barokkitaide on viime vuosina tullut Lavoselle erityisen läheiseksi: tyylilajin inhimillinen, ruumiillinen ja tunnevoimainen ihmiskuva puhuttelee taiteilijaa. Se sallii psykologisoinnin ja ehkä houkuttelee eri tulkintoihin. Taiteilijan teoksissa on kuva-aiheita, jotka ammentavat klassisesta ja kristillisestä kuvaperinteestä, ja tulevat heijastuksina uudelleentulkituiksi. Piirtäminen on taidegraafikon koulutuksen saaneelle Lavoselle ominaisin kuvallisen ilmaisun muoto. Piirtävän käden kuva on saanut teoksesta toiseen muodon milloin määrätietoisena viivana, milloin näennäisen hapuilevina viivastoina. Lavonen jättää mielellään teoksiinsa sellaista mikä ei ole ihan selvää, jolloin kuvat kutsuvat katsojan mielikuvitusta täydentämään ja tulkitsemaan. Piirtäminen on lähtökohta myös taiteilijan maalaustyöskentelyssä.
Pyhän Olavin kirkko (Sastamala) ja Kuutti Lavosen maalaukset.
Lavosen töistä tunnetuimpia ovat hänen kymmenet kirkkomaalauksensa Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon yhdessä Osmo Rauhalan kanssa 20062009 sekä Tarton Paavalinkirkon alttarikaappi 2015. Vaasan kaupunginteatterin seinämaalaus 1992 on myös yksi Kuutti Lavosen julkisista teoksista. Lavosen taiteilijanuran alkuvaiheessa teokset saivat virityksen myös poptaiteesta. Kaksi viikkoa Andy Warholin kuoleman jälkeen maaliskuussa 1987 toteutettiin näyttely Museokadun Galerie Pelinillä. Kuutti Lavosen töitä on osana monia kotimaisia kokoelmia esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmassa. Kotimaisten kokoelmien ohella töitä sisältyy esimerkiksi Viron taidemuseon (Viro) ja Málagan yliopiston (Espanja) kokoelmiin.  Kuutti Lavosen suosio on tasainen ja taattu.

Tarton Paavalinkirkon alttaritaulu, Kuutti Lavonen.
Kuutti Lavonen on myös kuvittanut Eino Leinon Helkavirsiä-runokokoelman. Joulukuun 2017 WSOY:n klassikkokirjojen yleisöäänestyksen eniten ääniä saanut kirja oli Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Lavonen suunnitteli teoksen uusimman painoksen kannen.
Kuutti Lavonen suunnitteli 2003 presidentti Tarja Halosen muotokuvan, josta julkaistiin Halosen 60-vuotispäivän kunniaksi erikoispostimerkki. Sen aiheena on taiteilija Kuutti Lavosen presidentistä tekemä muotokuva. Alkuperäinen teos on tehty mustaliitu- ja pastellityönä Lavoselle ominaiseen, varsin suureen kokoon 76 x 112 cm. Myös ensipäivänkuori sekä -leima ovat Lavosen suunnittelemia.
Kuutti Lavonen on maalannut myös muotokuvia. Vuonna 2020 julkaistiin muotokuva Tampereen yliopiston rehtori Jorma Sipilästä.

Kuutti Lavosen teosten arvo on ollut nousussa ja esimerkiksi vuonna 2020 Bukowskin h-kaupassa myytiin pastellityö Lola h-kauppamaksuineen yli 12 000 euron hintaan, joka on elävälle suomalaiselle taiteilijalle, joka maalaa edelleen aktiivisesti, erittäin hyvä taso.Helmikuussa 2022 La Tierra -grafiikkateoksesta maksettiin yli 12 000 euroa kuluineen. Syyskuussa 2021 Bukowskin h-kaupassa Kuutti Lavonen grafiikkaa teoksesta Heure Asienne huudettiin kuluineen yli 9 000 euroa. Myös muiden grafiikkatöiden arvo on noussut yli 3 000 euroon h-kaupoissa.
Lavonen on toiminut kuvataidekirjoittajana vuodesta 1981 lähtien, julkaisuja mm. Helsingin Sanomat, Taide. Lavonen kirjoitti Suomen taideyhdistyksen teokset Outi Heiskanen (1986), Leena Luostarinen (1988), Jaakko Sievänen (2002), Kuutti Lavonen (2005), Tapani Mikkonen (2008)