L. E. Björkman: KUINKA MEIDÄN TULEE ELÄINTEN KANSSA SEURUSTE

L. E. Björkman: KUINKA MEIDÄN TULEE ELÄINTEN KANSSA SEURUSTELLA. Suomentanut Toini Swan. 1994 WSOY (toinen, korjaamaton painos). 106-sivuinen sidottu kirja (21,5 x 11,5 cm), kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Kuinka meidän tulee eläinten kanssa seurustella (1901, 2. p. 1994). Eläinten ja luonnonsuojelun puolesta puhujia on ollut aina. Tämä viehättävä kirja ilmestyi vuonna 1901 ja julkaistaan nyt uutena painoksena. Kirjan ulkoasu on uusittu, mutta Toini Swanin suomentama puhutteleva teksti on säilytetty alkuperäisenä. "Tutkiessamme eläinten kärsimysten historiaa – ja se on todellakin yhtä mielä järkähyttävä kuin marttyyrein – huomaamme, että eläinten kärsimyksiinkin, mikäli ne ovat ihmisten toimista riippuneet, on ollut enemmän syynä ihmisten ymmärtämättömyys ja ajattelemattomuus kuin heidän häijyytensä." Kirjan sisällys: Johdatus. Onko kaikki maailma ja kaikki, mikä siinä on, luotu yksinomaan ihmisen hyödyksi? Onko eläimellä sielu? Kuinka tiedämme, että eläimellä on sielu? Yleisiä sääntöjä eläinten kanssa seurustelemiseen. Koira. Kissa. Lintunero ja sen neljalkainen ystävä. Hevonen. Hevonen hoitajalleen. Nautaeläin. Sika. Lammas. Vuohi. Kaniini. Kanalinnut. Peltopyy-pariskunnan elämäntarina. Kyyhkynen. Hanhi ja ankka. Rykmentin hanhi. Häkkilinnut. Hyönteiset. Metsäeläimet. Leijona kaupunginkadulla. Loppulause.

L. E. Björkmanin teoksista on suomeksi ilmestynyt Kuinka meidän tulee eläinten kanssa seurustella (1901 WSOY; suom. Toini Swan) ja Taito seurustella eläinten kanssa : monine esimerkkeineen eläinmaailmasta (1901 G. W. Edlund; suom. E. F. Pihlström). Alkuteoksista ei ole tietoa, ei myöskään tietoja L. E. Björkmanista.

Toini Swan (1870 – 1949) oli kirjailija, kääntäjä ja opettaja. Hän kirjoitti ainakin Sirkka-lastenlehteen ja suomensi  F. H. Burnettin teokset Pikku prinsessa (1888), Salainen puutarha (1911) ja Kadonnut prinssi (1915) sekä Kate Douglas Wigginin teoksen Keltaisen talon lapset (1911) ja Mary Augusta Wardin teoksen Marcella (1894).