Mieskuoro Sirkat: KISSANKELLO tai SAUNADIREKTIIVI tai RIEMUN

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  CD-levystä.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Mieskuoro Sirkat: KISSANKELLO. Lassi Utsjoki 100 vuotta juhlakonsertti. 1993 Mieskuoro Sirkat. Kuoronjohtaja Kari Ala-Pöllänen, pianisti Timo Jaatinen. Kokonaiskesto: 56 min 13 sec. Musiikkilaji: TAIDEMUSIIKKI, KANSANMUSIIKKI. 17.10.1993 järjestetyn 100-vuotisjuhlakonsertin ohjelma koostuu Lassi Utsjoen musiikkituotannosta ja muiden Sirkkoja aikaisemmin johtaneiden säveltäjien lauluista.

01 - Sirkkojen lippulaulu (Kauiu kauas mielin kirkkain; Juhani Pohjanmies, Heikki Asunta) 1:23
02 - Sirkka (Sirkka lauloi lystiksensä - kokoelmasta Seitsemän miesäänistä laulua; Armas Järnefelt, Kallio) 1:23
03 - Kissankello (Miniatyyri duurissa: Me kuljimme illan saatossa; Lassi Utsjoki, Martti Merenmaa) 2:19
04 - Pianissimo (Miniatyyri mollissa: Pengermällä daalia jo vaipui talven uneen; Lassi Utsjoki, Heikki Jylhä. Soolo Antti Kähönen) 2:12
05 - Musta orvokki (Tuhannesti itkenyt olen; Lassi Utsjoki, Marja Pitkänen. Soolo Ari Harju) 1:42
06 - Yksin (Kun yöhön syttyy valot ikkunoissa; Lassi Utsjoki, Einari Vuorela) 2:24
07 - Lähellä sua (Niin lähellä sua olin; Lassi Utsjoki, Martti Korpilahti. Soolo Kari Riikonen) 2:33
08 - Jag drömde (Jag drömde en stjärna att fånga; Lassi Utsjoki, Daniel Fallström. Soolo Kari Riikonen) 1:36
09 - Syksy - kevät (Raivossa riehuu tuulien henget; Lassi Utsjoki, U. von Schrowe. Soolo Matti Siipola) 4:24
10 - Hulivilipoika (Juoruakat: Syksy on tullut ja pimeät on illat; suomalainen rekilaulu, sov. Lassi Utsjoki. Solistit Esko Laes, Antti Nissinen, Kari Kaunikkila, Kari Lundell) 1:38
11 - Tuulia (Kesäyönä niitty nukkuu, aitassa ol' aitan ovi lukossa. Säv. & san. Lassi Utsjoki. Soolo Aulis Tuimala) 2:36
12 - Vävy (Oi synkeä salo, synkeä oli tämä salo; Lassi Utsjoki, Einari Vuorela) 1:53
13 - Kevätlaulu (Terve Pohjolan maa; säv. & san. P. J. Hannikainen) 1:27
14 - Pää pystyyn (Pää pystyyn vaan, sä olet mies, et halpa mato maan; P. J. Hannikainen, Suonio) 1:36
15 - Annin laulu (Kulkeissani vainiolla; P. J. Hannikainen, Kallio) 2:07
16 - Leivo (Miks' leivo lennät Suomehen; P. J. Hannikainen, A. Rahkonen) 1:22
17 - Sirkan laulu (Uunin takana unissaan, sirkka haparoi harppuaan; J. Pohjanmies, Einari Vuorela) 1:58
18 - Siellä on silta ja pihlajatie (Siellä on silta ja pihlajatie, punainen silta; Aulis Raitala, Elina Vaara) 2:10
19 - Rintamasoturin marssi (Oli ankara aika kun hetkemme löi; Lassi Utsjoki, Martti Korpilahti) 1:55
20 - Sankarihaudoilla (Täällä on tyyntä, varjossa vanhojen puiden; Lassi Utsjoki, Esteri Ahokainen) 3:43
21 - Mottimarssi (Hongikoissa, kuusikoissa mottimiesten ryske käy; säv. & san. Lassi Utsjoki) 1:20
22 - Irmelin kehtolaulu (Tuu, tuu, tuuteli tuu, huuhkaja huutaa; säv. & san. Lassi Utsjoki. Soolo Antti Kähönen) 1:59
23 - Ruusuilleni (Oi ruusut mun kukkani valkeat; Lassi Utsjoki, Marja Pitkänen) 1:53
24 - Ystäväni, armahani (Lassi Utsjoki, Viljo Kojo. Soolo Matti Siipola) 3:44
25 - Vartiossa (Mä vartiossa seison, nyt yössä yksinäin; Lassi Utsjoki, Elli Tuomisto. Soolo Aulis Tuimala) 4:26
26 - Sirkkain kiitos (Kiitos, ei sinä ilmoisna ikänä; säv. & san. Lassi Utsjoki) 1:18

Lassi Utsjoki (1893 Utsjoki – 1957 Jyväskylä) oli sanomalehti Keskisuomalaisen toimittaja 1922–1957, merkittävä Jyväskyläläinen musiikkimies ja kulttuuripersoona sekä lauluntekijä. Toimittajan työn lisäksi Utsjoki oli taiteilija, viuluniekka, yleisöjuhlien esiintyjä, säveltäjä ja sanoittaja sekä musiikkipedagogi. Hän opetti viulunsoittoa mm. Jyväskylän seminaarissa 1927–1936. Myös kuorolaulu oli hänelle läheinen. Hän oli mieskuoro Sirkkojen, naiskuoro Vappujen ja Vaajan Laulun kuoronjohtaja. Hän sävelsi useita kuorolauluja. Utsjoen sävellyksiä ovat mm. Elli Tuomiston tekstiin tehty sotavuosien suosikki Vartiossa eli ”Mä vartiossa seison ...” ja ”Tuulia”, jonka sanat ja sävel ovat Utsjoen.

2. RIEMUN ÄÄNI HELÄHTÄÄ. Mieskuoro Sirkat, johtaa Juha Holma. Solisti: Mari Palo.  2002 Mieskuoro Sirkat. Ehjä CD-levy ehjässä kotelossa. Kahdeksansivuisessa kansilehtisessä tietoa esittäjistä ja säveltäjistä sekä yleistietoa lauluista.

1. Juha Holma: Metsien joulu, san. Lauri Pohjanpää (manus.) soolo: Mari Palo, sopraano
2. P.J. Hannikainen: Tuikkikaa, oi joulun tähtöset, san. Elsa Koponen; sov. Aatto Nietos (Sulasol)
3. Eino K. Saariaho: Lapsuuden joulu, san. Mikko Asunta; sov. Juha Holma (Sirkat)
4. Eino K. Saariaho: Muistojen joulu, san. Mikko Asunta; sov. Juha Holma (Sirkat)
5. Martti Korpilahti: Oi Beetlehem, san. Martti Korpilahti (Gummerus) Mari Palo, sopraano
6. Juha Holma: Lapsen rukous seimellä, san. Toivo Hyyryläinen (manus.)
7. T. H. Piha: Joulurukous, san. Lauri Pohjanpää; sov. Juha Holma (Gummerus)
8. Otto Kotilainen: Varpunen jouluaamuna, san. Sakari Topelius; sov. Juha Holma (Fazer)
9. Juha Holma: Sun etehes, lapsi Beetlehemin, san. Lauri Pohjanpää (manus.) Mari Palo, sopraano
10. Vilho Kekkonen: Jouluna, san. Lyyli Savalainen (manus.)
11. Jaakko Linjama: Neitsyt Marian kehtolaulu, san. Oiva Paloheimo (manus.)
12. Juha Holma: Tule sydänten seimehen, Herra, san. Immi Hellén (manus.) lauluyhtye
13. Pekka Kostiainen: Vanha jouluvirsi, san. Martti Korpilahti (Sulasol)
14. Pekka Kostiainen: Oi Beetlehem, san. Martti Korpilahti (Sulasol)
15. Pekka Kostiainen: Joululaulu, san. Martti Korpilahti (Sulasol)
16. P.J. Hannikainen: Kautta tyynen, vienon yön, san. P.J. Hannikainen; sov. Juha Holma (Mieskuoroliitto)
17. P.J. Hannikainen: Jouluaattona, san. J.H. Erkko; sov. Armas Maasalo (Fazer)
18. Juhani Pohjamies: Tule rakkaus ihmisrintaan, san. Martti Korpilahti; sov. Juha Holma (manus.)
19. Tuomo Rannankari: Tulkoon joulu, san. Tuomo Rannankari; sov. Juha Holma (manus.) lauluyhtye

Mieskuoro Sirkat perustettiin Jyväskylässä 1899. Perustajana oli seminaarinlehtori P. J. Hannikainen, joka oli myös kuoron ensimmäinen johtaja. Alultaan "Nelinkertainen mieskvartetti" kasvoi vähitellen nykyiseksi 60-70 laulajan kuoroksi. Kuoron äänitteistä uusimmat: Lassi Utsjoen sävellyskokoelma "Kissankello" (1993), "Gloria" (1998), joululevy "Riemun ääni helähtää" (2001), "Saunadirektiivi" (2003) ja "Ne laulua kummaa kaikaa" (2012).

Mari Palo (s. 1975 Lohtaja) on oopperalaulaja, sopraano. Hän on opiskellut laulua Keski-Pohjanmaan konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi 2008.
Riemun ääni helähtää -levyn 10 säveltäjästä 9 on toiminut tai toimii opetustehtävissä, useimmiten juuri Jyväskylässä.
Juha Holma (1960) toimii opettajana Jyväskylän Cygnaeuksen koulun musiikkiluokilla. Hän on toiminut kuoronjohtajana Jyväskylän seudulla eri kuoroissa vuodesta 1981 lähtien. Sirkkoja hän on johtanut vuodesta 1994.
P. J. (Pekka Juhani) Hannikainen (1854-1924) lauloi Suomen suomalaisille, ja lauloi myös joulun. Elämäntyönsä tämä Sirkkojen ja YL:n perustaja teki Jyväskylässä seminaarin musiikinlehtorina ja keskeisenä kulttuurivaikuttajana.
Vilho Kekkonen (1909-2014) toimi neljännesvuosisadan Jyväskylän maaseurakunnan kanttori-urkurina. Monipuolisen taiteilijan muina sarkoina olivat konservatorion laulunopetus, kuorojen johtaminen ja koulutus, solistitehtävät ja soolokonsertit.
Martti Korpilahti (1886-1938), joka toimi Jyväskylän Cygnaeuksen koulun johtajana kuolemaansa saakka, on ansainnut maineensa Keski-Suomen kotiseuturunoilijana ja maakuntatunteen herättäjänä.
Pekka Kostiainen (s. 1944 Jyväskylä) on maamme tunnetuimpia kuorosäveltäjiä. Hän on säveltänyt myös orkesteriteoksia sekä kamari-, soolosoitin- ja laulumusiikkia. Perustamaansa Musica-kuoroa hän on johtanut vuodesta 1977, lapsikuoro Vox Aureaa vuodesta 1994.
Otto Kotilainen (1868-1936) opiskeli Jyväskylän seminaarissa opettajaksi, ja siellä hän myös sai P. J. Hannikaiselta ja E. A. Hagforsilta alkuopin säveltäjäntielleen. Häntä on luonnehdittu laulumusiikin mestariksi. Yksinlauluja hän teki 150, kuorolauluja yli puolen sataa.
Jaakko Linjaman (1909-1983) vanhempien sukujuuret ovat Muuramessa ja Laukaassa. Helsingin olympialaisten Olympiahymni luonnehtii hänen tuotannonsa keskeistä juonnetta ja hänen syvimpiä pyrkimyksiään.
T. H. (Tuure Helmeri) Piha (1909-2003) toimi musiikkipedagogina Lahdessa, Oulussa, Raahessa ja Jyväskylässä, jossa hän opetti v. 1972-77 musiikkia kansalaisopistoissa ja lastentarhaseminaarissa.
Juhani Pohjanmies (1893-1959) toimi Jyväskylässä lähes 20 vuotta kanttori-urkurina, seminaarin soitonopettajana ja oppikoulujen laulunopettajana. Mieskuoro Sirkkojen kunnianhimoisena johtajana hän toimi muutaman vuoden.
Eino K. Saariaho (1908-1999) oli diplomi-insinööri, joka teki päivätyönsä mm. tie- ja sillanrakennusinsinöörinä. Mieskuoro Sirkoissa hän vaikutti puoli vuosisataa, laulajana ja varalaulunjohtajana.
Tuomo Rannankari (s. 1969 Veteli) on toiminut Jyväskylässä luokanopettajana vuodesta 1994. Rannankari on Seminaarimäen Mieslaulajien perustajajäsen (1989).

3. Mieskuoro Sirkat: SAUNADIREKTIIVI. 2003 Mieskuoro Sirkat. Kokonaiskesto 10:04. Suomalaisen saunan ja saunojan hyväksi. Neljä laulua, kaikkien sävellykset Juha Holma. 

1. Löylyloitsu (sanat Lauri Hannikainen) 2:30
2. Saunan historia (sanat Erkki Teittinen) 1:49
3. Rantakoivun nään (sanat Erkki Teittinen) 3:24
4. Saunadirektiivi (sanat Erkki Teittinen) 2:09

Juha Holma (1960) toimii opettajana Jyväskylän Cygnaeuksen koulun musiikkiluokilla. Hän on toiminut kuoronjohtajana Jyväskylän seudulla eri kuoroissa vuodesta 1981 lähtien. Sirkkoja hän on johtanut vuodesta 1994. Sinä aikana kuoro on menestynyt kilpailuissa, mm. paras mieskuoro Béla Bartók-kilpailussa 1996 ja kansainvälisen sarjan voitto Madetoja-kilpailuissa vuonna 2000, jolloin Holma palkittiin kilpailun parhaana kuoronjohtajana. Säveltäjänä hän on saanut viime vuosina tunnustusta kilpailumenestyksenä, mutta ennen kaikkea suurena määränä sävellystilauksia. Laaja sävellystuotanto sisältää jonkin verran orkesteri- ja pienyhtyesävellyksiä, mutta pääpaino on kuitenkin kuorosävellyksissä kaikille kuoromuodoille.