NIKOLAI GOGOL »KUOLLEET SIELUT»

Otava 2024, nid., 344 s., suomentanut Juhani Konkka. Siisti pokkari, selkä eit aituunut, takakannen pinnassa vähän kälkeä vanhan hintalapun irrottamisesta.

Venäjän maaseudulla matkustaa kollegineuvos Tšitšikov, joka keräilee maanomistajilta henkikirjoihin jääneitä kuolleita maaorjia. Mikä on hänen pyrkimyksensä, mihin hän kuolleita sieluja tarvitsee?

Kuolleet sielut on venäläisen kirjallisuuden suuria klassikkoja. Pikkukaupungin virkamiesten ja säätyläisten henkilökuviin piirtyy hirtehisiä näkymiä ihmisen pohjattomasta ahneudesta ja typeryydestä, joiden ylle kertoja maalaa huolensa tsaarin Venäjän lohduttomasta tilasta. Terävä iva ja ruhtinaallisen leveä huumori värittävät Tšitšikovin matkaa, jossa Gogol loi tärkeän perustan venäläiselle realismille ja koomiselle romaanille.