Runoista rakkaimmat: suomalaisia runoja (511 sivua!)

Hannu Mäkelä (toim.): Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja

• Otava, 1992; kovakantinen kirja, kansipaperit, 511 sivua: koko: hieman A4:sta pienempi, kuvitettu muutamilla kokosivukuvilla, jotka esittävät suomalaisia taideteoksia
• hyväkuntonen kirja. Kansipaperin yläreunassa pieni taitos, muuten kansipaperit siistit ja ehjät.
• HINTA: 3 euroa + toimituskulut 7 euroa = 10 euroa (samaan pakettiin mahtuu muitakin saman myyjän kirjoja samoilla postikuluilla)
• TEE NÄIN: Klikkaa Osta, niin saat huutonetiltä automaattisen viestin, jonka lopusta löydät myyjän sähköpostiosoitteen ja tilinumeron. Maksa kirja ja toimituskulut, niin myyjä lähettää kirjan kun maksu on tullut perille. Voit myös pyytää myyjältä laskun. (Jos ostat samalla useamman saman myyjän kirja, niin älä maksa yksittäisiä kirjoja ennen kuin koko paketin sisältö on selvä.)

Hannu Mäkelän toimittamassa laajassa valikoimassa ovat mukana suomalaisen lyriikan rakastetuimmat nimet, Kivi, Leino, Manninen, Koskenniemi, Kailas, Sarkia, Hellaakoski, Mustapää, Viita, Meriluoto, Tynni, Haavikko, Manner, Nummi, Saarikoski, Laine, Anhava, Rasa, Melleri...

Runoista rakkaimmat on joka kodin runokirja, jossa runoilijat kertovat haaveistamme, toiveistamme, pettymyksistämme ja onnen hetkistämme. Suomalainen luonto, syvälle mieleen painuneet lapsuuden maisemat ovat myös tallella näissä runoissa.

Runot jaettu seuraaviin osastoihin:

• Kalevala, kansanrunot
• Äänistä kirjaimiksi: Agricola, Eerik Cajanus ym
• Olet maamme
• Hymyilevä Apollo
• Oi, kallis Suomenmaa
• Selvään veteen
• Jäähyväiset Arkadialle
• Velkä elämälle
• Rakentajat
• uudet sanat
• Mitä tapahtuu todella
• Elämä on ihan toista
• Alkusäkeenmukainen aakkosellinen luettelo

Lumien sulamisaikaan,

kun tulevat kalliot näkyviin,

on joka kallio

iän murtamat äitini kasvot,

lämpimat päivän paisteessa,

kun rakkaus on sulattanut jään.

(Helvi Leinonen, s. 318)

Se metsä oli maailman sinisin

ja vehrein se nurmikkorinne.

Ja usein vielä unissani vaellan

ma kauas, kauas sinne.

(Lauri Pohjanpään runosta Lapsuuden maa)

Etkös ole Ihmis parca

aiwan arca,

Coscas itket ylen öitä,

Coscas suret suuttumata,

puuttumata

Coucon mustan Murha-töitä.

(Juhana Cajanuksen runosta Yxi hengellinen weisu...)

hakusanat: suomalainen kirjallisuus kirjallisuuden historia runous runot Kalevala kansanrunous Suomen historia antologiat