Sanomalehti : Helsingfors Dagblad 19.2.1877

Helsingfors Dagblad oli Helsingissä 1862–1889 ilmestynyt vaikutusvaltainen ruotsinkielinen liberaali päivälehti. Lehden perusti Otto Reinhold Frenckell, joka oli sen ensimmäinen päätoimittaja. Muita päätoimittajia olivat E. Berg 1863–1864, Robert Lagerborg 1865–1882, Robert Castrén 1882–1883, Anders Herman Chydenius 1883–1887 ja Gustaf Lönnbeck 1888–1889. Muita lehden perustamisessa mukana olleita olivat muun muassa Leo Mechelin[1] ja Carl Gustaf Estlander,[2] jotka osallistuivat myös sen toimittamiseen. Toimittajat yleensäkin olivat samalla keskeisiä valtiopäivämiehiä.[3] Lehti kannatti 1860-luvulla syntynyttä liberaalia suuntausta ja poliittista ryhmittymää. Lehti ei pitänyt kielitaistelua merkittävänä vaan kiinnitti huomiota maan valtiollisen aseman kehittämiseen. Lehdessä julkaistiin joulukuussa 1880 Liberaalisen puolueen ohjelma, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä puolueohjelmana. Se synnytti fennomaaneissa vastustusta. Puolue jäi melko lyhytikäiseksi.

Lehden liberaalia linjaa kuvastaa, että kun 1863–1864 valtiopäivillä olivat keskusteltavina ja päätettävinä eräät naisia koskevat kysymyksiä, lehti julkaisi kirjoitussarjan naisten kansalaisoikeuksien parantamisesta, vetosi naisten keskinäiseen solidaarisuuteen ja pohti keinoja naisten taloudellisen aseman parantamiseksi.[4]

Lehti ehdotti 26. elokuuta 1863 valtiopäivien lippukeskustelun aikaan lipuksi sinivalkoista ristilippua. Asia ei edennyt, mutta siniristilippu jäi vesiliikenteessä käyttöön puolivirallisena Suomen lippuna.[5]

Lehteen yhdistyi 1866 Helsingfors Tidningar, ja syntynyt uusi lehti jatkoi nimellä Helsingfors Dagblad.[6]