Veikko Vionoja

Veikko Vionojan grafiikka. Kuvakoko 49x35 cm, kehyksineen 72x59 cm. Vedosnumero VI/XXV, valmistusvuosi 1983. Lasissa hejastumia.

Veikko Vionoja (vuoteen 1943 Laine; 30. lokakuuta 1909 Ullava – 15. syyskuuta 2001 Espoo) oli suomalainen taidemaalari. Vionoja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1936–1938 ja debytoi vuonna 1939.

Vionoja oli alun perin nimeltään Veikko Laine, mutta koska oli toinen samanniminen taiteilija, hän muutti nimensä Vionojaksi kotinsa lähellä virranneen ojan mukaan ja mukaillen äitinsä tyttönimeä Widenoja.

Vionoja oli kotoisin Keski-Pohjanmaan Ullavasta, ja ullavalaisuus näkyy hänen teoksissaan aihevalinnoissa ja valon käsittelyssä.[3] Tyypillisiä aiheita ovat pohjalaiset maisemat, peltoaukeat ja maatalousrakennukset. Usein maisemaa katsotaan ikkunasta. Vionoja on maalannut myös ihmishahmoja sekä muotokuvia. Vionojan töissä on nähtävissä sekä kansallisia että kansainvälisiä piirteitä. Kansallisia piirteitä ovat paitsi pohjalaiset maaseutunäkymät myös selkeä kansantaiteen perintö. Vionoja on kuvannut töissään talojen sisäkuvien, pihapiirien ja ihmisten lisäksi myös valoa.

Vionoja sai Pro Finlandia-mitalin vuonna 1959, ja vuonna 1973 hänelle myönnettiin professorin arvonimi. Vionojan teoksia on esillä perheen kesäkodissa Ullavassa.