Vuodelta 1508: Aldus Manutiuksen painama post-inkunaabeli

Gutenbergin jälkeen varmaankin tunnetuimman kirjanpainajan Aldus Manutiuksen vuonna 1508 Venetsiassa painama merkittävä teos Plinius Nuoremman kirjeistä. Tämä on ensimmäinen painos ikinä, joka sisältää kaikki tunnetut Plinius nuoremman kirjeet. Sivuhuomiona mainittakoon, että Aldus kehitti ensimmäisenä kursiivin fontin, jolla tämäkin kirja on painettu. Siitä juontaa englanninkielinen kursiivia tarkoittava sana italics.

Aldukselle tyypillinen oktavo-koko aikalaispergamenttisidoksessa. Kirja on poikkeuksellisen siistissä kunnossa. Kaikki sivut ovat tallella, myös numeroimaton johdanto ja sen lopussa oleva tyhjä sivu. Koska teoksen otsikko on miltei sivun pituinen, löytyy Alduksen ikoninen kirjanpainajamerkki vain teoksen viimeiseltä sivulta. Osalla sivuista on vähäisiä ajan tuomia tummentumia ja joitain yksittäisiä pieniä tahroja, lisäksi joitain vanhoja musteella tehtyjä marginaalimerkintöjä ja alleviivauksia, sekä jokunen hento lyijykynämerkintä, joiden ikää en osaa arvioida. Pergamenttisidoksen selkämyksessä on musteella kirjoitettuna teoksen nimi. Pergamentissa on myös ollut selkämyksen kohdalla reikä, joka on paikattu. Veikkaukseni on, että tätä pergamenttia on juuri tuon takia käytetty sidoksen päällysteenä, eikä esim asiakirjana.

Kirjan koko nimi on jotakuinkin "C. Plinii Secundi Novocomensis epistolarum libri decem in quibus multae habentur epistolae non ante impressae: tum graeca correcta, et suis locis restituta, atque reiectis adulterinis, vera reposita ; Item Fragmentatae epistolae, integrae factae ; In medio etiam Epistolae libri octavi de Clitumno fonte non solum vertici calx additus, et calci vertex, sed decem quoque epistolae interpositae ; Eiusdem Panegyricus Traiano imp. dictus ; Eiusdem De viris illustribus in re militari, et in administranda rep. Suetonii Tranquilli de claris grammaticis et rhetoribus. Iulii Obsequentis prodigiorum liber ; Epistolae decimi libri ad Traianum probantur esse Plinii in sequenti epistola ; Inibi etiam liber de viris illustribus, non Tranquilli, sed Plinii esse onditur"