Waffen-SS Suomalaisten pöytälippu

Suomalaisten Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonan Lippu.
Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS.

Tästäpäs komea pöytälippu kokoelmiin tai esille!

Lippu on paksua kangasta ja lipun reunoissa on kankaiset hapsut.
Lipputanko on metallia ja jalusta marmoria.

Viimeisen päälle laadukas pöytälippu.
Kuntokin on erinomainen kuten kuvista jo huomaa.

Lipputangon kokonaispituus noin 46-47cm
Lippu noin 16,5x15,5cm ja kuva kaksipuoleinen.

Lippua säilytetty lasivitriinissä suojassa auringonvalolta, pölyltä jne..

Historiaa Vapaaehtoisista Suomalaisista Waffen-SS Miehistä:
Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona (saks. Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS, alkujaan SS Freiwilligen-Bataillon Nordost) oli vuosina 1941–1943 toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö. Pataljoona oli osa SS-divisioona Wikingia (5. SS-Panzer-Division Wiking). Useat vapaaehtoisista toimivat jatkosodan päättymisen jälkeen saksalaisten Suomeen perustamassa vastarintaliikkeessä. Noin 1 400 suomalaisesta Waffen-SS:n sotilaasta kaatui 256, katosi 14 ja haavoittui 686.Yksikkö tunnetaan professori Mauno Jokipiin yksiköstä kirjoittaman, runsaasti siteeratun teoksen mukaan suomeksi myös nimellä Panttipataljoona.Saksalainen everstiluutnantti Joseph Veltjens saapui marsalkka Hermann Göringin lähettämänä elokuussa 1940 Helsinkiin neuvottelemaan saksalaisten joukkojen kauttakulusta Suomen kautta Norjaan ja Saksan ja Suomen välisistä asekaupoista. Veltjensin vierailu osoitti, että Saksan poliittinen mielenkiinto Suomea kohtaan oli herännyt. Ajatus jääkärien perinteitä vaalivan suomalaisen vapaaehtoisjoukon lähettämisestä Saksaan heräsi miltei samanaikaisesti kuin Veltjensin neuvottelut suomalaisten kanssa alkoivat Helsingissä. Sen esitti ensimmäisenä sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Leonard Grandell. Historioitsija Andre Swanströmin mukaan on todennäköistä, että aloite vapaaehtoispataljoonan lähettämiseen tuli nimenomaan Saksalta.Pataljoona oli Suomen epävirallinen panos Saksan propagoimaan eurooppalaiseen ristiretkeen bolševismia vastaan. Taisteluun pyrittiin saamaan edes yksi yksikkö tai joukkoyksikkö jokaisesta maasta, myös Saksan miehittämistä maista. Pataljoona oli näin Suomen diplomaattinen ele Saksalle. Suomen poliittisen johdon toive olisi ollut yksikön lähettäminen Saksan armeijan eli Wehrmachtin joukkoihin. Kohteeksi kuitenkin tuli ideologisesti painottunut SS, joka kamppaili Wehrmachtin kanssa vaikutusvallasta natsien johtamassa Saksassa. Heinrich Himmlerin johtama SS pyrki keskeiseen asemaan tulevan saksalaisen Euroopan johdossa. Siksi järjestön vaikutusvaltaa ja organisaatiota oli laajennettava.SS-pataljoonalla Suomi halusi myös varmistaa Saksan diplomaattisen tuen Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Suomi ei kuitenkaan suostunut jatkamaan pataljoonan toimintaa, kun kaksivuotinen sopimus päättyi huhtikuussa 1943.