WILLIAM S. BURROUGHS »ALASTON LOUNAS»

Gummerus 2006, nid., 232 s.,  The Naked Lunch, suomentanut Risto Lehmusoksa,  kohtalaisen siisti pokkari, selkä ei taittunut, sivuje reunoissa vähän kellastumista.

Alaston lounas (1959) julkaistiin monen muun pahennusta herättäneen kirjan tavoin alun perin Pariisissa, Kun romaani 1961 ilmestyi Englannissa ja seuraavan vuonna USA:ssa, Burroughsista ja hänen väitetystä epäsiveellisyydestään kiisteltiin pian oikeussaleja myöten. Sittemmin Alaston lounas on kasvanut klassikoksi, ja sen vaikutus moderniin kirjallisuuteen, elokuvaa ja musiikkiin on ollut vertaansa vailla.

Mikä on ”alaston lounas”? Kirjailijan mukaan ”Se tarkoittaa täsmälleen sitä mitä sanat ilmaisevat: ALASTONTA Lounasta – jäätynyttä hetkeä jolloin jokainen näkee mitä on minkin haarukan päässä.” Alaston lounas on Burroughsin omiin narkomaanin kokemuksiin perustuva romaani huumeista, huumeidenkäyttäjistä, riippuvuudesta. Kirja kuvaa narkomaanin sisäistä maisemaa ja näkyjä katkelmallisesti ja ajatuksesta toiseen poukkoillen – se on kamankäyttäjän lentävää tajunnanvirtaa.