Elsa Tolmunen: PÄIVIEN PIPPURISAALIS tai Margit Borg-Sundman

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Elsa Tolmunen: PÄIVIEN PIPPURISAALIS: RUNOJA. 1999 Kopijyvä Oy. 50-sivuinen nidottu kirja (21 x 14,5 cm), lukematon, ehjä ja siisti. Kirjan esilehdellä on signeeraus Elsa Tolmunen-Nikander.

Päivien pippurisaalis: Runoja (1999) on Elsa Tolmusen kuudes runokokoelma.

Elsa Tolmunen (Elsa Tolmunen-Nikander; s. 1931 Rautalampi) on kirjoittanut runoa, proosaa, lastennäytelmiä ja lehtikirjoituksia. Kirjoissaan hän on kiinni ajassa ja arjessa. Teksti on eläytyvää, ja ilmaisu mukautuu aiheeseen notkeasti. Runoilijana Tolmunen lähtee liikkeelle konkreettisista asioista ja etenee ihmisen osaa koskeviin huomioihin. Havainnot ovat tarkkoja, aistimukset ympäristöstä vahvoja. Tolmunen käyttää taitavasti puhuttelua, toistoa, puolisointua ja asemointia. Yleensä runot ovat loppusoinnuttomia, ja niissä liekehtii vahva rytmi. Tolmusen laulullisia runoja on sävelletty. Esikoiskokoelmassa Elämää kädestä kiinni (1981) esiintyy puhujana useinkin lapsi, ja runoihin antavat aiheita eri ikäkaudet kokemuksineen. Hiljaisuuttasi kuuntelen (1982) on moniaineksinen kokoelma, jossa on voimakkaiden luontorunojen lisäksi runoja eri-ikäisistä ja kaupunkiympäristön kritiikkiä. Vahvat aineet (1983), Uudelleen juurtuneita (1984) ja Oras asfaltin haavassa (1993) ovat omailmeisiä kokoelmia. Teoksessa Päivien pippurisaalis (1999) ilmaisu on hioutunutta, ja runot hehkuvat ekspressiivisinä. Pienoisromaani Kampeaa suurelle selälle (1985) kertoo sota- ja pula-ajan kokemuksista lapsen kannalta. Pienoisromaani Rimahelvetin hehkusta huomisen aattoon (1994) kuvaa juhlaa, jota viettämään ihmiset kokoontuvat Suonenjoen Iisvedelle. Tulikoiran takoja (1994) esittää tapahtumia taideseppä Atle Luotosen elämänpolulta.

2. Margit Borg-Sundman: ON ILO ELÄÄ. Kansi: Maija Kivinen. 1981 Kirjapaja. 90-sivuinen nidottu kirja, lukematon, täysin ehjä ja siisti, nimilehdelle kirjoitettu 'lämmöllä Margit Borg-Sundman', ei muita merkintöjä.

On ilo elää (1981) -kirjansa alkusanoissa Margit Borg-Sundman kirjoittaa: "Miten se tapahtui, en oikein tiedä. Siinä vain istuin yöpaitasillani kirjoituskoneen ääressä tuona keväisenä aamuyönä kirjoittamassa lähes 80-vuotiaana elämäni ensimmäistä runoa." Hän kuvaa runojensa synnyn. Tuloksena on kirpeitä, raikkaita puheenvuoroja. Lämminhenkistä inttelyä Taivaan isän kanssa. Rehellistä itsetilitystä: hankala lähimmäinen ei olekaan tuo toinen vaan minä itse. Ja kun oppii hymyilemään itselleen, oppii hymyilemään koko elämälle.

Margit Borg-Sundman (1902 Turku – 1992 Helsinki) oli kansakoulunopettaja, joka suoritti Yhdysvalloissa sosiaalityöntekijän tutkinnon ja valmistui Suomessa filosofian maisteriksi. Hän toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton psykologina ja sosiaali-työntekijänä 1927-29, huoltotarkastajana Kymintehtaalla Kuusankoskella, sosiaalialan kehittäjänä sosiaali- ja yleisten töiden ministeriöissä ja kansakoulun-opettajana Helsingissä 1954-58. Hän oli Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1948-53 ja 1958-69 sekä presidentin valitsijamiehenä 1950, -56, -62 ja -68. Borg-Sundmanin sisar oli arkkitehti Elsi Borg ja veli arkkitehti Kaarlo Borg sekä veljenpoikia oopperalaulaja Kim, arkkitehti Olli ja säveltäjä ja musiikkituottaja Jaakko Borg. Margit Borg-Sundman on julkaisut teoksen Setä Samulin ylioppilaana (1930), kasvatuskirjat Onnellinen lapsi (1945) ja Lapsuusiän ongelmia (1948), muistelmateokset Jännittävä on elämä (1966), Uusia uria aukomassa (1969), Rajoja ja rajanylityksiä (1971) ja Yhden naisen sota (1977) sekä runoteoksen On ilo elää (1981).