Vaiettu sota: Nliiton partisaanien iskut suomalaisiin kyliin

Veikko Erkkilä: Vaiettu sota: Neuvostoliiton partisaanien iskut suomalaisiin kyliin

Helsinki : Arator 1998, 277, [7] s., [16] kuvasivua : kuvitettu, karttoja, 22 cm, ISBN 952-9619-16-2 sidottu + kansipaperi. 2. painos

Partisaanit ja tiedusteluryhmät murhasivat 150-170 siviiliä suomalaisissa rajakylissä jatkosodan aikana. Neuvostokertomuksen totuus oli alun alkaen toisenlainen, ja sitä ylläpidetään edelleen. Arkangelissa julkaistiin 2010 kaksikin partisaanikirjaa, joissa kerrotaan myös tehokkaimmasta, Daniel Podopljokinin johtamasta Poljarnik- osastosta. Sen tekemä yhteensä 7 000 kilometrin pituinen korpivaellus oli menestys: 2 483 surmattua sotilasta ja upseeria, kolme tuhottua varuskuntaa, 13 veturia ja 227 junanvaunua.

Toimittaja ja tietokirjailija Veikko Erkkilä on 30 vuoden ajan tutkinut partisaanien iskuja suomalaisiin rajakyliin jatkosodan aikana. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saanut teos Vaiettu sota ilmestyi 1998. Viime syksynä ilmestyneestä teoksesta Viimeinen aamu. Neuvostopartisaanien vaietut jäljet on nyt otettu jo kolmas painos.

Neuvostokertomuksessa partisaanien toiminta sankaroitiin valheellisilla raporteilla. Se, mitä Suomessa tiedettiin, ei taas ollut sovelias tutkimisen ja muistamisen aihe. Kootessaan aineistoa viimeisimpään kirjaansa Erkkilä teki yhteistyötä petroskoilaisten historiantutkijoiden kanssa. Sen yhteistyön myötä keskustelua on mahdollista käydä rajan molemmin puolin.

“Nyt lähestytään hitaasti tilannetta, jossa voidaan kysyä, saadaanko totuudenmukaiset tiedot yhdessä esiin”, Erkkilä sanoo.

“Neuvostoliitto teki kaikkensa salatakseen terroritekonsa, koska varjeltavana oli voitokkaan sodan kunnia. Siihen suureen kertomukseen on nyt vaikeaa sijoittaa näitä uusia, kunniaa rikkovia tietoja. Sodan jälkeen Suomi taas tiesi voittavansa ulkopolitiikassaan paljon unohtamalla Neuvostoliiton tekemät verityöt.”

Erkkilä on ehtinyt tavata useita partisaaneja, joista yksi oli Laanilan postiautoiskua johtanut Aleksandr Smirnov.

Partisaanit murhasivat Suomessa lapsia ja naisia, yhteensä yli 150 siviiliä – tietokirjailija selvitti, kuka antoi käskyn julmuuksiin

Tietokirjailija Veikko Erkkilä pääsi käsiksi venäläisiin arkistoihin ja KRP:n asiakirjoihin. Uuden tietokirjan mukaan partisaani-iskuista Suomen siviilikohteisiin päätti Neuvosto-Karjalan kommunistipuolueen johto.

Neuvostopartisaanit tekivät kymmeniä iskuja Suomen siviilikohteisiin jatkosodan aikana. He surmasivat iskuissa yli 150 siviiliä, joista suuri osa oli lapsia ja naisia.

Partisaanit tekivät iskuja ainakin 32 siviilikohteeseen. Tuhoisimmat iskut kohdistuivat Lappiin Lokan ja Seitajärven kyliin, jotka olivat kaukana sotilaskohteista. Osa kohteista oli tiettömän taipaleen takana olevia yksinäisiä erämaataloja, kuten Sodankylän Yliluirolla olevat kahden Maggan saamelaisperheen talot.

Tietokirjailija Veikko Erkkilän uusin teos Kello 4 Moskovan aikaan paljastaa iskujen suunnittelusta uusia tietoja ja sen, kuka iskujen takana todennäköisesti oli. Uusi kirja avaa vuosituhannen taitteessa käynnistyneen rikostutkinnan tietoja.

Neuvostopartisaanien hyökkäykset siviilikohteisiin kauas rintamalinjasta, joka oli kartan vanhan valtakunnanrajan itäpuolella. Kuva: Riikka Tähtinen/Yle

Sähkösanomat olivat avain rikostutkintaan

Veikko Erkkilä on tehnyt yli 20 vuotta yhteistyötä usean venäläisen yliopistotutkijan kanssa ja saanut käsiinsä Venäjän arkistojen partisaaniasiakirjoja lähes 2000 sivua.

Asiakirjoista paljastui, että Suomeen tehtyjen iskujen siviilikohteet, kuten Lokka, oli väärennetty sotilaskohteiksi. Partisaanien heti iskujen jälkeen lähettämät sähkösanomat kellonaikoineen ja karttatietoineen vastasivat tarkkaan Suomen tietoja siviilikohteisin tehdyistä iskuista.

Tietokirjailija Veikko Erkkilä on 1990-luvulta lähtien tutkinut Venäjän arkistoja partisaaneista. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Päivämäärät ja radiosähkösanomat olivat avain sille, että Erkkilä pystyi tutkimaan asiaa yhdessä venäläisten historiantutkijoiden kanssa.

– Koska venäläisten tutkijoiden oli vaikea ymmärtää, että kaikki partisaaniraportit ovat väärennettyjä, virheellisiä, Erkkilä sanoo.

Partisaanien raportoimien iskutietojen ja Suomen sotilas- ja poliisiviranomaisten tietojen vertailu ja yhdistäminen antoi pohjaa myös rikostutkinnan aloittamiselle. Niistä selvisi, mitä partisaaniosastoja missäkin iskussa oli. Esimerkiksi Seitajärvelle iskivät partisaaniosastot Poljarnik ja Bolesvik, Lokkaan Stalinets.

Lue lisää: Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Partisaanit murhasivat 19 siviiliä Suomussalmen Viiangissa. Suomalaiset sotilaat tarkastelevat hävitystyötä kesällä 1943. Kuva: SA kuva

Rikostutkinta alkoi vasta 2000-luvulla

Partisaani-iskuista puhuttiin jo sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, mutta vain niissä pitäjissä, joiden siviilikohteisiin partisaanit olivat hyökänneet. Näitä olivat esimerkiksi Sodankylä, Savukoski ja Inari. Pitäjissä oli elossa kymmeniä iskuja kokeneita ja haavoittuneita uhrejakin yli 50.

Tieto partisaanien tekemistä raaoista lasten ja naisten murhista eli suullisena perinteenä, vaikka Suomen viranomaiset ja media vaikenivat.

Lue myös: Luotisadetta äitinsä kainalossa paenneen Voitto Kavakan uniin partisaanit tulevat yhä joka yö – uusi kirja palauttaa kipeän aiheen ajankohtaiseksi

Suomessa julkinen partisaanikeskustelu pääsi vauhtiin vasta vuosia Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1990-luvun lopussa.

Laajaan julkisuuteen partisaanien hyökkäykset siviilikohteisiin nosti vuonna 1998 Veikko Erkkilän tietokirja Vaiettu sota ja sen pohjalta tehty Ylen toimittajan Risto Arkimiehen tv-dokumentti Silminnäkijä. Tekijät palkittiin Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.

Partisaaniterrorin saama julkisuus 1990-luvun lopulla johti myös keskusrikospoliisin KRP:n tekemään esitutkintaan. Erkkilän uusin kirja selostaa tuon ainutlaatuisen rikostutkinnan vaiheita. Erkkilän on kirjaa varten saanut tutustua KRP:n tutkinta-aineistoon.

Kirjasta ilmenee, kuinka partisaani-iskujen rikostutkinnan aloittaminen oli poliittisesti kuuma peruna vielä 1990-luvun lopullakin. Asiaa puitiin eduskunnassa, ulkoministeriössä, sisäministeriössä ja poliisissa. Tavanomaisessa rikostutkinnassa poliisi aloittaa tutkinnan, kun rikoksen on syytä epäillä tapahtuneen.

Kuuntele Veikko Erkkilän haastattelu Yle Areenassa:

Näin tietokirjailija selvitti, kuka antoi käskyn partisaanien julmuuksiin Lapissa

Tutkinta kilpistyi Venäjän nimettömään vastaukseen

Lopulta esitutkinta annettiin Rovaniemelle KRP:n pohjoiselle osastolle. Sen päällikkönä oli tuohon aikaan Pentti Yliniva. Erilaista tietoa oli kertynyt niin paljon, että oli syytä epäillä murhaa ja murhan yllytystä.

– Erityisesti uhrien lukumäärän suhteen se oli todella suuri tutkinta. Ei vastaavaa varmaan ole Suomessa ollut ja toivotaan ettei tulekaan, muistelee 20 vuoden takaista tutkintaa nyt eläkkeellä oleva rikosylitarkastaja Pentti Yliniva.

KRP:n kuulusteli Suomessa iskuista hengissä säilyneitä uhreja, joiden kertomukset vahvistivat epäilyä murhista. Ylinivan mukaan kuulusteluja tehtiin kymmeniä ellei satoja.

Eri vaiheiden jälkeen Venäjälle lähetettiin oikeusapupyyntö, johon saatiin poikkeuksellisesti nimetön vastaus.

– Saimme sieltä viimein vastauksen, kylläkin allekirjoittamattoman. Siinä todettiin, että Venäjän lakien mukaan mahdolliset rikokset ovat vanhentuneet, minkä vuoksi heillä ei ryhdytä toimenpiteisiin niiden vuoksi, Yliniva muistelee.

Veikko Erkkilä (s. 1947)[1] on suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän on tutkinut vuodesta 1980 alkaen Neuvostoliiton Suomeen tekemiä partisaani-iskuja.[2]

Vuonna 1998 Erkkilä ja Risto Arkimies saivat valtion tiedonjulkispalkinnon, Erkkilä teoksesta Vaiettu sota ja Arkimies samasta aiheesta kertovasta Yle TV2:n dokumentista Vaiettu sota, unohdetut uhrit.[3] Erkkilä sai samana vuonna myös Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon.[4]